Mölinä hävisi. Pufff ilmaan kuin taikurin käsistä.

Minä etsin sitä 4h. 2h pätkissä. Välillä piti käydä ruokkimassa pollet. Markkukin kävi apuna välillä.

Olin jo 98% että en ikinä näe sitä enää. Ja nyt se oli Huldan vieressä köllöttelemässä. Suuttuiko Hulda kaikkien muiden neuvoista ja morkkauksesta kuinka huono emä se on ja vei sen metsään (naapurin)  piiloon... Vai mikä lie käynyt. Välillä jo mietin karhuakin. On kuulemma täällä lähistöllä liikkunut.

Ekku saikin jo hiittitiedotteen.

Charming on pelottavan hyvä. Heittämällä ohi kun haluaa. Sen kyvyt on kuitenkin vielä suuremmat kuin kropan hallinta. Laukat pinnassa. Ja fiksu kuin mikä. Muisti kesken juoksun siinä ratatallin kohdalla, että ainiiiiin tässä on kääntöpaikka ja veti täydestä vauhdista melkein kellalleen. Olipas aika hurjan näköinen mutka! (Kun hiitti juostu- niin hölkytellään siihen kääntöpaikalle ja höllätään sekki.  Ja palaillaan hiljaksiin takaisin valjastuskatoksille.)

Harmiel taas on tasainen painaja. Hyvin menee ravilla sisäradallakin kanttaa mutkiin tosi napakasti. Tarvitsee kuitenkin vielä treeniä että loppusuorallakin on mistä puristaa. Mutta ei ole kaukana koelähdöstä:) Olen niin ylpeä siitä:):)

Toiselle kierrokselle ei lähdetty kotiin palattuamme. Markun piti lähteä pöyhimään heiniä. Ehkä tänään aamusta lähdemme.... Kassun etupää pitäisi myös kengittää....

Ekku:

Lähetätkö osoitteesi, olisi postissa käyntiä. Voisin tiputtaa omistajanvaihdosilmon sinulle Charmingista.

Ekun kameralla otettu kuva Garmonista ja nukkuvasta Sergei Harmista.