22.00 asti oli vesiroottorien rassausta. Markku sai sen jotenkii asennettua ja vettä sitä ihanaa puhdasta vettä lorisi hanoista.  Huokaisin, että nyt pääsee sisälle ja nukkumaan. Mutta eeeeei.... (Markku oli kuin perseelle ammuttu karhu koko pvän. Mäkämäkämäkä.... Ja mie olin surullinen kun kuulin paljonko osat maksaa, sillä saisi jo hevosen ostettua.Mutta minkäs mahtaa...)

Ekun sijoitus synnytti. Tammavarsa. Iso ja honkkeli. Ei pysy jaloillaan. Tuttijuottoa ja vahtimista. Silmät on nyt meikäläisellä ihan harallaan. Pakko mennä vähäksi aikaa pötkölleen sohvalle. Sitten pitää taas kirmata talliin nostelemaan varsaa tolpilleen. Seisoo nippa nappa, mutta niillä pitkillä naruilla ei kuulemma pysty kävelemään. Kunhan Markku herää, niin sitten yhdessä ujutetaan tissille. Mie en nimittäin jaksa pitää sitä pystyssä ja auttaa tissille. Hyvin se juo ja on virkeä, mutta jalat on vain liian pitkät eloon ja oloon. Seisoo kuin huojuva eiffelintorni....

Raparperit on nousseet, pikkuisen keräilin pakkaseen talven varoiksi.