Tavoistani poiketen ajoin Harmidas Tinkerillä. Normaalistihhan minulla on joku oma hopla ajokkina, mutta nyt Ivan on heittänyt kengät naulaan ja on laitumella syömässä tuoretta ja Igor odottaa klinikkaa. Joten Markku ajoi tammaa ja mie tamman veljeä.

Midas on tulta ja tappuraa. Ensin ajoimme jonossa lämmityksen. Markku edellä, minä välissä ja mammatamman tytär ja Mervi meidän perässä. Midas painoi ohjille ihan kympillä. Ravisteli päätään ja raivosi päästäkseen edelle. Minulla on hartiat ihan jumissa kun se painoi niiiiin... Siis oikeasti, täysin tönkkönä koko takaosasto.

Midas taitaisi voittaa Lapstogon... Hiitin aikana annettiin mennä loppusuora. Kyllä Midas taisi karvan verran edellä olla. Hyytävä peli. Ravivarma.

Yhdessä kohti sovimme, että mammatamman tytär tulee sisäkautta ohi ja me olemme toisella radalla. Olisittepa nähneet Midaksen ilmeen. Se kirosi ja viskoi päätään. Sai ihan järkkyraivarit. Hänestä ei tammat ohi mene. Minun piti vain yrittää pidätellä sitä Lapstogon takana. Ori raivosi myös katoksilla. Narut irti ja juoksemaan! Virtaa on:)

Markku testasi tammalla painoputsia takana. Aikoi laittaa vähän kevyemmän ensikerralla. Lapstogo laukkasi muutamaan otteeseen. Olisiko se putsi sitten vaikuttanut? Tiedä en...

Tuokaa laastaria, kaivinkoneen käpälä halkesi...

Toisessa hiitissä Lapstogo laukkasi ennen viimeistä kurvia kun aloin tulla rinnalle. Mentiin kuulemma jo aika lujaa. Me Midaksen kanssa sitten tykitimme kaksistaan maaliin. Ihan kympillä odotan seuraavia raveja, Midas on niin hyvä.

Uusi tammalauma on saanut johtajan. Se on Otava Borealis. Että onkin taitava kunfuamaan. Pyörii etujalkojensa ympäri ja potkii takasillaan. Siihen ei kukaan tule eteen. Lirua se ottaa niin päähän, että valuttaa pissiä vähän väliä ja inisee. Ja hännät pyörivät. Bwt ja Flippiina ei osallistu ollenkaan näihin mittelöihin. Syövät ja ovat nätisti. Tänään tytöt siirtyvät vihreälle laitumelle.

Kaivurin naamataulu:) Urhea pikku kone. Se on niin symppis, että vosin pitää sitä lemmikinä tuossa pihalla vaikka ikuisuuden.

Kuskaan Markkua kahville. Paikallisten alkuasukkaiden halvat huvitukset.

Jospa pikkuisen lusikoisi jugurttia huuleen ja lähtisi pistämään Irinalle satulaa selkään. Moikka.

Mutsi, oli puhetta siitä liikkeelle lähdöstä. En taida jaksaa. Liikaa duunia että pystyy karkaamaan täältä. Aidan korjausta ja tekoakin olisi vielä tälle päivälle. Yksi vuotiaat siirtyy toiselle laitumelle ja sieltä on tolppia poikki, Charlielle voisi tehdä oman tuorelaitumen. Siihen se päivä sitten tuhraantuukin.

PS: Sonni on ollut tosi ovela. Kun jaan aamukauroja ulos se ujuttautuu tammojen väliin. On ihan hipihiljaa "jonossa" odottamassa. Kuola korkeintaan tippuu suupielestä. Onhan sille annettava kun niin nätisti minua yrittää huijata. Pikku Hulda on taas ihastunut Flippiinaan. Kömpii aidan ali tuijottamaan tammaa. Tamma taas ei yhtään pidä pikku karvapallerosta ja on ihan vaivaantunut lehmävasikan töllötyksestä:) Juu, nämä kaksi sankaria ei ole koskaan siellä missä pitäisi...