Yllättävän mukavaa on ihan perusasiat kuten paskan luominen, kun sitä jaksaa tehdä. Nyt on vain jäljellä kamala suolan himo.

Garmiwa kävi eilen ensimmäisellä kävelylenkillään pitkäaisaisista painavista kärryistä. Potkuremmiä oli aisottu kiinni pitkin selkää. Rodeon se aloitti jo muutaman sadan metrin päässä. Onneksi Markku oli ohjaksissa.  Minä sillä aikaa haeskelin hevosia sisälle ilta ruualle. Cheyenne sai hirveän hepulin nähdessään lehmät. Lehmät saivat hirveän hepulin nähdessään Cheyennen. Cheyenne pukitteli ja potki kohden lehmäaitaa, lehmät säikähtivät ja jonossa karvat hulmuten hyppelivät hännät suorana karkuun. Hetken jo pelkäsin, että Cheyenne karkaa ja juoksee tietä pitkin Garmiwan mukaan lenkille. Siitä se soppa olisi tullut. Puristin narua sormet valkoisina, että ei ote lipsuisi mistään hinnasta:)

Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin ja Garmiwa ja Markku palasivat ehjin nahoin kotiin ja minä sain hevoset karkailematta sisälle.

Cem-testaaja tilattu oreja varten, tulee kun kerkeää....