Eilen oli ihan reipashenkinen päivä!!

Ensin hoitelin hevoset ja ajoin Harmigorin. Sitten Sussu pakattiin autoon ja lähdettiin kohti Kiuruveden klinikkaa. Sussu erittäin nätisti suostui tulemaan sisälle klinikalle ja meni pakkokarsinaan- jääden odottelemaan Kristiinan hoitotoimenpiteitä. Ei esittänyt yhtään mielenilmausta siitä, että on pienessä tilassa kiinni kaulapannassa. Sussustahan alkaa kehkeytymään oikea maailmanmatkaaja!

Sussu purjehti sisälle tuplasuojat jalassa-Nerkoon reissusta otin opikseni ja olen pakannut sen etuset suojilla ja villapinteleillä. Ei se kyllä nyt yhtään möykännyt  autossa.

Kristiina alkaa käydä läpi Sussun kroppaa joka puolelta. Se on Kristiinassa hienoa, että se hoitaa hevosta kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään sitä kohtaa mitä hevosentuoja tulee valittamaan.

Sussu saa pöllyytysainetta ja vaipuu pikkuhiljaa kevytpökkyrään.

Hoitsu kannattelee Sussun päätä, kun neiti alkaa nuokkumaan laitaa vasten. Henkihän siinä salpautuu :)

Sussun hampaat hoidetaan kuntoon.

Raspi sauhuaa kun Kristiina poistaa piikkejä Sussun suusta.

Sussun jänispatti piikitettiin. Sitä ei voi vielä kylmäpolttaa kun siellä on liikaa nestettä sisällä. Hienosti sanottuna siinä on plantaariligamentin revähdys. Hoito-ohjeena on tarhausta ja käyntiajoa vuoropäivin jalan polttoon asti. Piikitetyt kohdat sarvenassa ja jänispatin alueella tulevat kuumiksi, turvottaviksi ja kipeiksi noin 2 viikon ajaksi. Älä hoida jalkaa tänä aikana millään-lukee hoito-ohjeissa.Poltetaan jänispattialueelle jännesuoja ihoon kun turvotus laskee.

Sussu odottelee heräämistä.  Huomatkaa uudet klinikan lattiat.

Nisse oli mukana klinikalla. En tiedä miten, mutta vaikka pönttö on ollut päässä Nisse on saanut revittyä tikit takapuolesta-tai kun sitä tarkemmin rupesin ajattelemaan olisiko tyttökaveri auttanut asiassa. Kristiina hoiti Nissen myös. Kristiinalla on itsellään 2 dobberia ja mäyräkoira joiden elämästä se kertoilee aina kun klinikalla käymme. Ja voi tokkiinsa että ne koirat osaa virittää elämän uusiksi:)  Nytkin kuulemma olivat karanneet hotellihuoneesta koko konkkaronkka ja niitä oli pyydystämässä poliisit ja rankkuri. Kristiina oli itse perheineen muualla täysin tietämättömänä koirien seikkailusta. Koirilla on takulla ollut valtavan hauska päivä!!! Voin kuvitella sieluni silmin tilanteen kun ne on hengailleet siellä hotskun käytävillä,hehhe...

Olisiko tuo valkoinen mötikkä syyllinen tikkien katoamiseen?

Nissen kankusta otettu siirre. (ja nyt siitä puuttuu niitä tikkejä)

Nissen siirre jalassa. Kristiina sanoi, että ei tule onnistumaan tuo siirre, hylkii kuulemma pois. Ajatelkaa mikä ammottava reikä siinä jalassa sitten on.... Ei naurata....

Välillä kävimme viemässä Sussun takaisin tallille, ruokimme hepat ja pakkasimme uuden lastin kyytiin ja piipahdimme eläinkaupalla ruokkimassa öttiäiset ja akvaariot ja sen jälkeen kaasuttelimme Kuopion radalle. Siellä oli c-korttikurssilaiset opettelemassa volttausta. Musiikki soi ja Hannu kuuluutti volttauskäskyjä. Meidän 2v pojilla huulet väpätti, kun oli niin jännää. Midas oli melkein puolihysteerinen.

Minun Ivan oli hyvin huolestunut kun tuli kuulutus Hevoset kokoontumisrinkiin. -Pitääkö minunkin mennä se kyseli...

Tässä Ivan on hieman huolestunut kuuluuko hän B-ryhmään, kaiuttimista kuului nimittäin käsky B-ryhmä valmistautuu.... Aikaa 4 minuuttia....

Markku vakuutteli poikien olevan parasta A-ryhmää :)

Musiikki pauhaa ja Midas on ihan täpinöissään.

Hiitti meni hyvin. Tehtiin tuplahiitti. Kumpikin ukko on valmis opetuslähtöön. Ivan (Mirkun ja Iidan täysveli) oli ensimmäistä kertaa Kuopiossa. Teki tasan mitä käskettiin, ei kiemurrellut radalla -se ei siis pelkää, eikä sillä ollut toisella hiitillä korvapalloja tms. Se lompsii kuin aina olisi radalla lenkkejä vetänyt. Ihme hevonen on se!!! Jopa minä uskaltaisin ajaa sillä kilpaa on se niin lepsu kaveri.

Kotiin päästiin sisälle 22.00 aika tasan tarkkaan... Ihan oli reipashenkinen ja mukava päivä. Tänään varmaan harkataan 1v varsoja, sekä opetetaan niitä menemään hevoskoppiin-josta tuleekin vielä yksi tarina mieleeni!! Kun olimme vielä klinikalla ja Markku lähti lasku asiaa selvittämään sisälle ja hakemaan Sussun hoito-ohjeita, niin meitä edellä ollut kaveri alkoi lastata nuorta tammaa koppiin. Tamma hyppeli hermostuneesti ja kimpoili pitkin pihaa. Auttamaan tuli 2 klinikalla olevaa henkilöä. Ne yrittivät vaikka mitä ja hevonen ei suostunut kiipeämään sisälle koppiin. Tilanne oli jo hitusen kaoottinen huitomisineen ja naruilla ohjailuneen kun Markku tuli ulos ja käveli tamman viereen-kukaan ei ollut tamman lähellä kun se hyppi niin paljon, yhdesti meinasi päästä jopa karkuun. Markku laittoi toisen käden tamman selän päälle, toisen takakinkulle, puhui muutaman nätin sanan tammalle ja voilaa-tamma käveli autoon sisälle. Hehhehheh...  Se on tuo Miettinen nuitten hevosten kanssa välillä varsin taitava...  Ja jos elämä jotain on opettanut niin se huutaminen ja läpsiminen harvoin auttaa. Tai ainakin nopeammin pääsee haluamaansa kun on rauhallinen.