Minä olen vahvasti sitä mieltä, että minut on kirottu joulun osalta. Vuosi vuodelta vahvempi tunne. Aina kaikki menee päin isoa lihavaa persettä.

Tarkoitus oli:

Syödä herkkuja, lukea ehkä kirjaa, katsoa joku leffa. Rauhoittua.

Toteutunut joulu:

Putkirikko pannuhuoneessa. Markku aamupimeästä iltapimeään riehui vesiasioiden kanssa. Oli kuin perseelle ammuttu karhu. Pihatossa meinasi rueta kuppi jäätymään. Sekin sydeemi piti purkaa ja lämmittää jollain vehkeellä.

Vesi valuu jonnekkin talon alle tai minne lie. Montakohan kertaa Markku ajeli pumppuhuoleelle ja könysi maanalle sinne monttuun. En tiedä mitä se siellä teki.

Nyt ei tuu vettä taloon. Pasko siinä tai pese itseäsi... Ei pestä vaatteita tai astioita. Lämmitys reistailee-tarttee vettä sekin järjestelmä. Nytkin on kylmä kuin ryssänhelvetissä.

Minä sentääs pääsin käymään mammalassa syömässä. Kaisan auto oli jämähtänyt pakkasessa ja näytti jo uhkaavalta,  että ei pääsekkään syömään.

Siinäpä se meni huutaessa ja tapellessa koko joulu. Onneksi ei ole tämä juhla kuin kerran vuodessa.

25 pvä meni samaan tahtiin juostessa. Tämän herran piti särkeä vielä iltamissa aita. Oli saanut häntänsä tarttumaan jotenkin aitalankaan ja rullasi mukanaan koko perhanan reunuksen. Tälle päivälle siis korjaushommia.

Pannuhuoneeseen tulvii vettä. (tulppana on tappi) Putket purettu pois. Kuulemma joutuu purkamaan betonilattian pois, että löytää vuotokohdan.