Aamulla viskasin hepat pihalle ja aukaisin sen jälkeen BWT:n karsinan oven. Tamma sai käveleksiä käytävällä ja houkutella pikku neitoa seuraamaan itseään.  Aikansa humputettuaan karsinasta käytävälle varsakin uskaltautui mukaan. Minä siivosin sillä aikaa karsinoita, kun BWT ihan puolihuolimattoman vahingossa opetti varsalle tärkeän asian, eli seuraa emoa tai jäät yksin. Nimeä ei ole vieläkään päätetty. Minä ehdotin Harmisabell. Markku ei tainnut lämmetä. Markku ehdotti Harmiss Kiss. (Kotiinpaluureissulla eilen keksittiin näitä...) Johon minä ehdotin, että no miksei samantien Harmiss's Kisskiss. Olisi ainakin ässiä. Kovasti meitä nauratti tämä, olipas hauskaa, hehhhheehh...

Lirunkin kanssa teimme samaa. Big Nick osasi seurata samantien. Hiipien varovasti, mutta perässä pysyi tiiviisti. Hyvä että maltoin tulla sisälle, kun meillä oli niiiiin kivaa.

Midaksen ravit meni puoliok? Rata oli raskas. Sijoitus olisi voinut olla parempikin, tilaa olisi kyllä ollut kipittää. Voimaa ei vain saanut irti. Oli jo lämmityksen jälkeen "huonompi" kuin normaalisti. Palautui hitaammin. Huohotti enemmän.

Tänään Markku lähtee Karin kanssa hakemaan lavettikuorman suurpaaluja... Taas kerran. Minä varmaankin peuhaan varsojen kanssa ja ajelen muutaman pollen.

Seuraavaksi odotamme "Skuutnapin" tamman synnytystä. Otava on kyllä niin outo ollut, että Markku epäili, että onko se enää edes kantava. Pyöreä se on kuin omena. Sitten olisi Chiquita. Chiquita on ihan niinkuin aikaisempinakin vuonna tehnyt niin, että oleilee omissa oloissaan ja on hyvin rauhallisen tyyni. Loppuajan meditointia.