Tiimiläisille jännitystä peliin. Chiquita näytti aamutallin aikaan siltä, että se olisi miettinyt synnyttämistä. Maidon väri muuttunut valkoiseksi. Vahatippoja ei kyllä näy. Ei niitä kyllä Garmonillekkaan tullut. Eilen Chiquita oli tarhassa omissa oloissaan. Vetäytyi aina pois jos joku tammoista lähestyi sitä. Cheyennellä olisi oikeasti aika synnyttää ensin, mutta ei se siltä vielä näytä.

Irinalla oli eilen harkat:

Valjaat päälle, martingaali myös. Ratsuohjat kiinni ohjasotteen verran valjaisiin. Ja sitten juoksemaan tarhaan. Irina raivostui. Meni pylly alhaalla ja potki. Sitä vähän odotinkin. Siksi pistin sen juoksemaan vehkeet päällä tarhaan, että saa tuntumaa martingaaliin. Yksin se ei hypi pystyyn, vaikka ohjakset ovatkin tuntumalla. Juoksuttelin sen verran, että riehuminen loppui ja tamma hölkkäsi nätisti ympäri tarhaa ilman, että olisi yrittänyt "riisua" itsensä valjaista. Martingaaliin sen olisi pakko tottua, se toppaa kuitenkin aika hyvin sitä hyppelyä. Menee välillä valtavan kaunista ravia.

Hirmu Harmi oli eilen pesupaikalla. Nimensä veroinen kaveri. Hirmu. Jossain vaiheessa sitä alkoi kypsyttämään ja se alkoi runttailemaan minua seinään. Minä tietysti työnsin sen takaisin keskelle pesukarsinaa ja kohta se taas runttasi minua. Sitten aion viedä sen käytävälle. Tein oikein kökkömokan aukaistessani oikean puoleisen marhaminnan ensin. Vasenta en koskaan kerennyt irti saada, koska varsa yritti jyrätä ylitseni ihan väkisin. jos olisin aukaissut toisen puolen narun ensin se ei olisi päässyt lähelle oviaukkoa. Minä olin varmaan tummanpunainen kun työnsin sitä takaisin. Se kävi päälle ihan satasta. Pidettiin hirveä painiottelu jonka minä hävisin. Sika varsa:) Minun piti hakea Markku syömästä, että apuun ja äkkiä. Markku taltutti varsan. Puhisimme molemmat aina kun näimme toisemme, varsa ja minä. Sillä on kamalan "ärree" luonne. Tuskin maltan odottaa sen kasvamista:) Ihan kuin äitinsä.

Markku kehui Lapstogo Tinkeriä. Juoksee kuulemma todella hyvin.

Nyt minä kipitän tallille katsomaan Chiquitaa.

PS: Aika reipashenkisiä päiviä ollut-2-3 välillä olen tehnyt tarkin tammojen takia ja viskellyt ensimmäiset kaurat ja heinät heppasille ja 20.00 suurinpiirtein loppuu duuni. Ruokkis ja tämä netti hetki pois lukien... Tietää töitä tehneensä. Talo on kuin pommin jäljiltä. Ahdistaa... Pyykkiä on parin vuoren verran. Koirankarvoja puoli metriä lattialla. Hiekkaa. Pestyt astiat koneessa ja likaiset lojuu missä nyt mahtuu olemaan. Olisipa yksi vapaa päivä edes... kerran .... Mitä sitä uskaltaa toivoa...Kuussa? Saisi tehdä näitä kotihommia. Se jurtta on edelleen toivelistalla. Mutta sitä saa mitä tilaa-tätähän sitä on aina halunnut tehdä eikä niitä kotihommia....

Vanhoja otoksia, uusia ei ole aikaa ollut räpsiä.