Garmiwa liisi ravilla kuin tuulenvire. Oikeasti tosi tyytyväisiä oltiin. Ravipaikalla seisoi kuin suolapatsas. Tosi näppärä kullanmurunen. Ei hermoillut tai hytkyillyt yhtään. Tykkäsi reissusta... Ihana äidin mussukka:):) Koelähtöpäivää aletaan miettimään.

Hehheh... Radalla oli maajussille morsian ohjelman Mikko. Se katsoi toooooosi pitkään Garmiwaa ja minä taas tuijotin tooooosi pitkään sitä Mikkoa, hehehhe. Tuijotin kun lehmä uutta aitaa:) Vaan tapittihan sekin meidän kimoa orlovia.

Mammatamman tytär kiisi keulaan-Markku ajoi. Taisi olla lähdöstä maaliin asti kärjessä. Merviä hermostutti niin, että heivasi lastenrattaita sellaisella voimalla jotta jouset natisi. En malttanut olla sanomatta, että kohta lapset oksentaa:) Mervi ei ihan selvästi usko Iidan kykyihin. Iida on hyvin samantapainen kun Ivan (täyssisaruksia), takakorkeita rytkyttäjiä.

Molempien lähdöt videoitiin. Katsotaan saanko joskus liitettyä ne tänne.

Vettä tulee tulvimalla. Minä kävin jo tarkistamassa ison takalaitumen aitanauhat. Olisi varmaan tarkoitus siirtää sinne tammalauma. Markusta en tosin tiedä, sillä on selkä niin kipeä, että ihan pahhaa tekkee katsoa kun kynyää. Pitäisi nimittäin muutama aitapylväs tehdä ja upottaa siististi maahan. Meikäläinen kyllä saa tehtyä sen, mutta lopputulos ei välttämättä ole kovin söpö---------- Midaksella voisi alkaa treenit. MUTTA, Markun pitäisi voida kengittää sen takaset. Miten tuolla selällä sellainen voimainkoetos tehdään?

Kiitos leivistä, kävin just viskelemässä hevosille. Varis näkyy kantavan ruisleivänpuolikasta. Aika matalalla lentää....

Minkä mamma sanoit sen pikkuisen mustan öttisen olevan. Näin sen taas. Vilistää tosi vikkelästi... Millähän sen kiinni saisi. Kuivaleipä säkki on keittiössä. Sanoin Markulle, että aamulla on varmaan ruisleipiä joka nurkassa kun se ötti on yrittänyt raahata niitä talteen.