Aika kylmältä tuntui käydä aamuhommissa. Oikeasti ihan mukavaa, että viilenee. Vieroituksetkin alkavat askaroida mielessä. Tänä vuonna napsautetaan vieroitus ajoissa ja kertalaakista. Osa tammoista kun lähtee pois.

Casanova Harmi 13 pvä Vieremällä. Pieni suuri hevonen.

Kaura ja ohrakuorma pitää tilata. Tuntuu, että vastahan se tuli. Moniatuhansia kiloja. On kaverit mussuttaneet hartaasti ohrapuuroa ja kaurahyvettä.

Midaksen startista: Olen edelleen sitä mieltä, että kun kisaajat hölkyttelivät 25-26, niin silloin olisi pitänyt iskeä eteen eikä lillua kuin kala haaleassa vedessä. Kun tuli viimeinen rutistus, niin olihan se ihan arvattavaa, että hanat aukeaa. 13 lopetuksessa on aika vaikea päästä ohi muista.  Mutta uusia startteja tulee... Aika huonoja starttipaikkoja on nyt. Paikallisraveja... En tiedä Markun suunnitelmista.

Olen kuunnellut äänikirjoja. Eeva Litmasen hulvattoman hauskasti kerrottua omaelämänkertaa. Ja Seela Sellan (Onko sen nimi todella tuo?) uskomattoman upeaa lottakertomusta. Että ihminen osaa eläytyä. Ihan kuin teatterissa olisi silmät kiinni. Käsittämättömän hyvä lukija. Jos eläisin normaalin ihmisen elämää kävisin ehdottomasti teattereissa... Ja taidenäyttelyissä....

Mitenkähän Ivan pärjää uudessa paikassa........... Toivottavasti kotiutuu hyvin.